Lauantaina klo 13 oli juoksun startti, johon oltiin lähtemässä synttärisankari Tonin, Mirkan, Kimmon ja Jarnon kanssa. Sitä ennen meillä oli puulaaki peli klo 12. Minun kuntopohja ei anna myötä pelata ensin tuota peliä ja sen päälle vielä juosta 15 kilometriä esteineen, mutta Jarno kävi pelaamassa tuon pelin ja kiiruhti Jukan kyydillä Oulun Heinäpäästä Nallikariin. Päivä oli aurinkoinen ja lämpöä oli varmaan liki 25 astetta. Nallikarin hiekkarannalle oli kertynyt auringon palvojia ihan kiitettävä määrä.
 |
| Extreme Run reitti GPS-mittauksella. |
Tuon jälkeen päästiin jo hiukan lönköttelemään eteenpäin kohti seuraavaa estettä, "Goljatin portaita". Portaat oli tehty rakennustelineistä ja ylsivät noin seitsemän metrin korkeuteen. Ensimmäisillä parilla kierroksella portaat olivat palakakkua. Portaiden jälkeen lenkki jatkui kohti "Viidakkoa" eli ensin pitkää heinikkoa ja sen jälkeen läpi pajukon. Pajukossa ei juuri voinut juosta, kun se oli osittain niin tiheää.
 |
| Goljatin portailla seiska selässä. Taempana myös Kimmo ja Jarno. © Mattias Ebeling |
"Viidakon" jälkeen pienen matkan päässä oli "Putket", joka oli minulle se vaikein. Pienessä putkessa ryömiminen ei ollut kovin herkullista puuhaa. Toisella kierroksella putki oli hiukan limainen hiestä sun muusta ja kolmannella tuntui jo, ettei siellä pääse liikkumaan eteenpäin. Pienemmät kanssajuoksijat kyllä suoriutuivat tästä huomattavasti minua vikkelämmin. Putkien jälkeen oli pitkä juoksuetappi ilman esteitä pitkin pururataa. Seuraavaksi tultiin jälleen Goljatin portaille, jotka siis mentiin yhteensä kuusi kertaa juoksun aikana.
Ensimmäinen juomapiste tuli hiukan portaiden jälkeen. Tarjolla oli vettä ja urheilujuomaa. Toinen piste oli maalialueella. Tankkasin joka pisteellä aika reilusti. Tankkaus pisteen jälkeen matka jatkui kohti rantakivikkoa, jossa juostiin pari sataa metriä ja kierrettiin majakka.
Rannalla kiivettiin hämähäkkiverkon yli ja hypättiin pari metriä alas, jonka jälkeen kierrettiin ehkä reilu sadan metrin matka meressä ja ryömittiin hiekassa hämähäkkiverkon ali. Tässä vaiheessa oltiin aika hiekkasia. Ja varsinkin ensimmäisellä kierroksella huomasi kenkien olevan litimärkiä. Se unohtui kuitenkin aika äkkiä. Tämän jälkeen oli toinen hiukan lyhyempi kierros vedessä, jossa sai pestyä hiekkoja yltään. Rantaviivaa pitkin parien ylävitosten kautta (rannalla oli paljon lapsia, jotka halusivat antaa juoksijoille läpsyjä) matka jatkui viimeiselle esteelle nimeltä "Merihirviö". Se oli hiukan syvemmällä meressä, mutta jalat ylsi hyvin pohjaan. Esteellä mentiin yli ja ali puomien, jotka olivat parikymmentä senttiä vedenpinnan yläpuolella. Lopulta edessä siinsi maalialue.
 |
| Tapahtuman juontajan Jaajo Linnomaan kuvaus vesiesteestä. |
Ensimmäinen kierros meni aika kevyttä vauhtia johtuen pitkälti siitä, että jouduttiin odottelemaan muita esteillä. Aikaa kului noin tunti. Toinen kierros oli sitten hiukan rivakampi ja jaksoin suht hyvin vetää sen 40 minuuttiin. Kolmannella sitten Goljatin portaiden hypyt veti jalat aivan jumiin varsinkin kuudennella kerralla. Sinnillä kuitenkin vedettiin loppuun saakka. Matkalla oli kannustamassa Jukka, Ronja ja isäukko. Aika rankkaa oli, kuten alla olevasta harjoituskuormitustaulukon piikistä näkee.
 |
| Harjoituskuormituspiikki! |
Tapahtuma oli kaiken kaikkiaan todella mukava. Maalissa tuli vain kiirus lähteä Heinäpäähän pelaamaan puulaakia. Aikaa oli maaliintulon jälkeen vain alle puolituntia pelin alkuun. Peli toimi myös hyvänä loppulämmittelynä juoksulle. Puulaakiturnaus sujui kuten oltiin ounasteltukin, ja päästiin pelin jälkeen mukavasti saunomaan ja viettämään iltaa.
Tapahtumasta on koostettu hieno video alle vuorokaudessa. Videolla näkyy, että ollaan lähdössä aivan joukon hännillä. Toni ja Mirka näkyvät videon puolivälissä kiipeilemässä Rengasmeressä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!