Karsintapelin alla

Ruotsalaisten Vierumäki eli huippu-urheilukeskus Bosön sijaitsee vain parin kilometrin päässä meidän kotoa. Kävimme Meean kanssa sunnuntaina pyöräilemässä ja katselemassa paikkoja ja vakoilemassa Ruotsin maajoukkueen harjoituksia ennen tärkeää Portugaliottelua. Ei nähty ketään. Ilmeisesti he eivät tuolloin oleilleet Bosönissä.

Kävelylenkillä

Syksy on saapunut Tukholmaan, kuten se on Suomessakin. Kelit ovat vaihdelleet kovista tuulista ja vesisateista aina todella lämpimiin päiviin. Ulkona viihtyy, kun sää suosii ja kävimme Meean kanssa tutustumassa lähialueeseen ja sen kasvistoon aurinkoisena syyspäivänä.

Aivan asuntomme välittömässä läheisyydessä on Lidingön toinen golfkenttä.  Nyt syksyllä kenttä oli jo paketoitu talvipuulle. Meean kanssa kävimme tutustumassa läheiseen metsään, kiipeiltiin kivillä ja kallioilla ja lopuksi juostiin golfkentän poikki kotiin.

Loppujen lopuksi syksy on aikalailla samanlainen Lidingössä kuin mitä se on Oulussakin. Yöpakkasia ei vain ole juuri ollut ja sadepäiviä on vähemmän.

Hei

Kovin laajaa otantaa ei tietenkään vielä ole ruotsalaisista tai Ruotsista, mutta jotain eroavaisuuksia suomalaisiin on jo nyt havaittu. Kerronpa pari esimerkkiä yhdestä sellaisesta.

Olin aivan ensimmäistä kertaa kävelyllä Meean kanssa. Oltiin menossa kauppaan tuohon parin sadan metrin päähän. Vastaan kävelytiellä tuli mies ja polkupyörällä ajamaan opetteleva lapsi. Mies katsoo silmiin ja tervehti "hej" ja siihen reaktiomaisesti vastatervehdin. Oli outo fiilis, kun täysin outo tyyppi tervehtii. Tai edes katsoi silmiin vastaantullessa. Se piristää, kun joku tuolla tavalla tervehtii.

Kyllä Suomessakin tervehditään tietyissä paikoissa, muttei kyllä koskaan uppo-outoa tiellä vastaan tulijaa. Tai sitten ei ole mulle sattunut koskaan vastaavaa. Suomessa on tavanomaisempaa olla puuttumasta toisten asioihin ja mieluummin katsellaan ohi kuin tervehditään. Joku voi muuten leimata kylähulluksi. Aatella.

Toisen kerran oltiin tutustumassa lähiseutuun polkupyörien selästä Meean kanssa. Harvoin kukaan ohi pyöräilevää moikkailee, mutta niin kävi nyt. Joku nelikymppinen kaveri oli koiraa ulkoiluttamassa ja tervehti meitä. Oli taas outoa, mutta piristävää myös. Hymyilyttää. Samalla se on tarttuvaa.

Vika esimerkki on tältä viikolta, kun käytiin taas pyöräilemässä Lidingössä. Ajeltiin erääseen satamaan päin Anun ja Meean kanssa, kun vastaan tuli koiraa ulkoiluttava naikkonen. Tällä kertaa itse tervehdimme ensin, niin vastaukseksi saimme iloisen vastatervehdyksen.

Tervehtiä voi myös muutkin kuin kylähullut. Hej!

Ensipuraisu Lidingöloppetin rataan

Eilen pääsin vihdoin ja viimein pitkästä aikaa lenkkipolulle. Oltiin jo aiemmin pienen matkaa käveleskelty lähistön lenkkipolkuja pitkin. Maailman suurin maastojuoksutapahtuma Lidingöloppet juostaan noita polkuja pitkin. Kahden viikon kuluttua Lidingön saaren väkiluku kaksinkertaistuu 30000 ihmisen tullessa juoksemaan. Toki kannustusjoukot yms päälle ja veikkaan täällä olevan sakkia reilusti enemmänkin.

Niin joka tapauksessa päätin käydä juoksemassa kympin matkan joka on lyhyempi matka naisten sarjassa. Eihän kymppi nyt matkana mikään hirveä ole ja olen juossut sen tänä kesänä jo useaan otteeseen. En silti arvannut lähtiessä radan olevan niin raskas millaiseksi osoittautui välillä. Oulussa pisin mäki taitaa olla aliskan ylämäki. Siihen tasaisuuteen olin jo niin tottunut, etten osannut odottaa muutakaan. Kunnon puolesta meni ihan ok, mutta raskas rata otti polviin. Varsinkin alamäissä. Kymppi meni kuitenkin ihan vauhdikkaasti loppuun saakka ja jalat eivät olleet aivan tukossa tänään. Uudet juoksukengät menee nyt kuitenkin hankintaan. Nykyiset näyttää tältä.

Repaleiset Naikit.

En fox som springer, den springande fox

Pyöräilin kotiin töistä pitkin Lidingösiltaa ja heti Lidingön puolelle saavuttuani sain seurakseni punertavan kaverin. Kettu juoksi vajaan puoli kilsaa vierellä kunnes painui tiehensä.

Paikallisia herkkuja

Kävimme eilen tutustumassa hiukan Lidingöön pyöräillen.  Anu oli kuullut paikallisesta erikoisuudesta tunnbrödrullenista paikallisella Presto-grillillä. Ei tiedetty niiden olevan niin isoja, joten tilattiin kaikille omat. Vilken otur :)

Polisrullen

Meealla lasten rulla ja Anulla kasvissetti.

Haukkana asuntoa metsästämään

Haukka on laskeutunut. Nyt ollaan ytimessä. Tukholmassa. Erittäin lämpimässä Tukholmassa. Oulussa on ollut pari viikkoa jäätävää, vaikka on keskikesä. Eräänä päivänä joutui polttamaan jopa takkaa, kun paleli niin. No sinnekin on tänään tullut lämpöä, mutta niin sitä on Tukholmassakin. Aamulla jo ymmärsin, että parin päivän reissuun tuli puettua väärät pökät ja väärät kengät. Tai no aamulla ei vielä hoksannut että kengätkin ovat väärät.

Jotakin konversea kuin Converset ois pitänyt laittaa jalkaan.

Ei ole hellekelin kengät. Jalat täynnä rakkuloita. Miten tässä nyt näin pääsi käymään. Noh, tyhmästä päästä kärsii tällä kertaa varpaat.

Okei nyt, kun ollaan saatu tärkein alta pois, voidaan keskittyä olennaiseen eli asunnon metsästykseen. Tukholman itäpuolelta löytyy saari nimeltä Lidingö. Etukäteen sainkin tietää, että se on idyllinen, luonnon kaunis paikka. Matka siis alkoi Arlandasta Märstan kautta Norrmalmille ja sieltä tubella Ropsteniin eli paikkaan, josta Lidingö on sillalla kiinni mantereessa.

Ropstenin pää Lidingön kävelysillasta

Kenties uusi kotikunta?

Alunperin matkaa piti Ropstenista jatkaa kohti Näsetiä bussilla, mutta kun bussin lähtöön oli vielä liki vartti ja ilma oli mitä mainioin, päätin kävellä. Mikä moka!!! No se käytiin jo ylempänä läpi, mutta silti käyn lyömässä pari kertaa päätä tuohon seinään.

Helpotti.

Näsetissä oli kaksi varsin mainiota, mutta erilaista asuntoa. Ensimmäinen oli kolmen makkarin asunto kerrostalossa, erittäin hieno sellainen. Vieressä oli leikkipuisto lapsille ja pieni kauppa aivan nurkan takana. Bussi keskustaan lähtee talon edestä. Todella viihtyisän oloinen paikka. Ja vuokranantaja oli mukavan ja reilun oloinen.

Neliön olkkari kuvattuna patiolta Näsetissä, Lidingössä.

Jälkimmäinen oli sitten ison talon osa. Se koostui kahdesta varsinaisesta kerroksesta ja kellarista, jossa on varasto tilaa. Katutaso on perhetila, jossa on ainoastaan todella suuri keittiöolohuone. Ylhäällä on pari makkaria ja kylppäri. Lisäksi piha oli suojaisa, mukavan kokoinen ja siihen paistoi lämpimästi. Kauppaan oli 10 minuuttia kävellen. Bussiin noin 8 minuuttia isäntien mukaan. Ja aikalailla oikeassa olivatkin.

Iso keittiöolkkari aka perhetila.

Osa pihan patiosta idyllisellä asuinalueella Askrikessa, Lidingössä.

Lisäksi kävin Skarpnäckissä katsomassa erästä kolmiota, mutta kamerasta loppui akku, niin en saanut kuvia siitä. Se oli ihan viihtyisä, mutta ehkä mieluummin sellaiselle, jolla ei ole lapsia. 5-10 vuotta nuorempi Mikko olisi voinutkin asua siellä.

Jalat on kipeänä. Vaikka Kimi sanookin "shut up, I know what I'm doing", niin tällä kertaa rengasvalinta ei onnistunut. Släbärit ja shortsit! Ai että niitä mä kaipaan just nyt.

Nyt on kuitenkin huilausta hetkinen Strandvägenillä hotelli Esplanadella. Sain huoneen puoleen hintaan, joten ei oikeesti ole varaa tällaiseen. Nyt hinta oli ok eli jotain 90 euroa.

Näkymä hotellin ikkunasta.

Huomenna jatkuu kierros Hägerstenissä, Södermalmilla ja Täbyssä. Lopulta illaksi kotiin, kuten Finnair lupasi. Ja perjantaiaamuna sit Luulajaan. Huh huh kuin svellettä.

Kämpän metsästys

Tukholmasta olisi asunto hakusessa. Ei ole liikaa asuntoja - ja nimenomaan vuokra-asuntoja - Tukholman alueella tarjolla. Vuokrattavia asuntoja ei juurikaan löydy, kun maan tapana on ottaa 100 vuoden asuntolainoja. Ei mitään järkeä, mutta niin se vain siellä on.

Haussa on joko iso kaksio tai kolmio. Ei aivan keskustasta, vaan asunto voi löytyä kauempaakin. Mieluiten läheltä luontoa, ei siis isojen kerrostalojen keskeltä vaan kaupungin laidalta. Mukavempi sitten lasten kanssa liikkua lähempänä luontoa kuin keskustan vilinässä.

Tukholma ja punaisella nounou-alue.

Ennakkoon mieluisimmat asuinalueet ovat kuulopuheiden mukaan Lidingön saari Östermalmin ja Tukholman itäpuolella. Se on suurilta osin omakotitaloasutusta, mutta siellä on myös jonkin verran kerrostaloja. Tukholman eteläosaa suositeltiin myös, erityisesti Farstan ja Ältan alueita. Kyllä asunto kelpaisi myös Östermalmilta tai Djurgårdenista, mutta realiteetit iskee vastaan taloudellisten resurssien merkeissä. Tällä hetkellä meille olisi mahdollisesti yksi asunto Lidingöstä löytymässä, mutta edelleen odotellaan vahvistusta.